Espanjan Grand Prix on yksi Formula 1 -kauden teknisimmistä osakilpailuista, ja Barcelonan Circuit de Catalunya tunnetaan vaativasta lay-outistaan. Viikonloppu alkoi korkeissa lämpötiloissa, jotka vaikuttivat rengasstrategioihin ja auton balanssiin merkittävästi. Ennakkosuosikkina kisaan lähti Max Verstappen, joka dominoi harjoituksia ja varmisti paalupaikan aika-ajoissa. Kulisseissa tiimit valmistelivat erilaisia taktiikoita: osa panosti yhden pysähdyksen strategiaan, osa jakoi kuorman kahteen varikkokäyntiin. Lähtöviivalla tunnelma oli odottava, ja katsojat valmistautuivat tiukkaan kamppailuun huippupaikoista.
Kisan lähtö toi mukanaan tuttuja F1-elementtejä: riskinottoa, rohkeutta ja kontaktin mahdollisuuksia. Verstappen säilytti johtopaikan heti alusta, mutta takana George Russell ja Lando Norris nousivat aggressiivisesti haastamaan. Ensimmäisillä kierroksilla nähtiin jännittävä ohitustilanne Ferrarin ja Aston Martinin välillä, ja hetkellisesti Leclerc pääsi viidenneksi. Espanjan kuumuus aiheutti monille kuljettajille haasteita renkaiden hallinnassa, ja kilpailun alku näytti, että sääolosuhteet tulisivat vaikuttamaan lopputulokseen. Takakaarteessa nähtiin myös kevyt osuma, josta kuitenkin selvittiin ilman suurempia seurauksia.
Keskivaihe kisasta oli varikkostrategioiden kulta-aikaa. Red Bull ajoitti pysähdyksensä täydellisesti, kun taas Mercedes valitsi aggressiivisemman lähestymisen. Russellin varhainen pysähdys toi hänet hetkellisesti johtoon, mutta Verstappen nappasi ykköspaikan takaisin renkaiden kulumisen tasaisuudella. Myös McLarenin taktiikka toimi hyvin, ja Norris pääsi mukaan palkintopallitaistoon. Aston Martinilla puolestaan ei ollut vastausta kilpailun kiihtyvään tahtiin. Radan teknisyys ja aerodynaamiset haasteet pakottivat tiimit tekemään nopeita päätöksiä, ja pienetkin virheet maksoivat sijoituksia.
Verstappenin ajaminen oli jälleen kerran esimerkillistä – hän säilytti malttinsa, vaikka paine oli jatkuva. Hänen kyky lukea kilpailua ja säädellä vauhtia teki vaikutuksen asiantuntijoihin. Russellin ajo oli rohkeaa ja täynnä itseluottamusta, kun taas Norris osoitti kypsyyttä pitämällä takanaan aggressiivisesti ajavan Sainzin. Alonson suoritus kotikilpailussaan jäi hieman vaatimattomaksi, mutta espanjalaisyleisö tuki sankariaan loppuun saakka. Moni kuljettaja ylsi parhaimpaansa teknisesti haastavalla radalla, ja juuri se teki kilpailusta niin viihdyttävän.
Viimeisillä kierroksilla kärkisijoitukset vakiintuivat, ja Verstappen ajoi maaliin lähes virheettömästi. Russell sijoittui toiseksi ja Norris kolmanneksi, mikä toi mukanaan muutoksia kuljettajien MM-pisteissä. Espanjan GP:n jälkeen Red Bull vahvisti johtoaan valmistajien sarjassa, mutta Mercedes ja McLaren osoittivat olevansa vakavia haastajia. Ferrari jäi jälleen kerran kauas kärjestä, mikä nosti esiin kysymyksiä tallin kehityssuunnasta. Kilpailun jälkipyykissä kuljettajat kiittelivät tiimejään ja faneja, ja tunnelma radan varrella oli arvokilpailun arvoinen. Espanjan osakilpailu oli Formula 1:n hienoimmillaan: taktista, teknistä ja täynnä taistelua.